Uima-allaskausi alkamassa

Viime viikko oli kokonaisuudessaan todella lämmin. Päivän ylimmät lämpötilat olivat + 28...+34, astetta tosin keskiviikkona oli korkeimmillaan +40! Öisin ei lämpötila kovin alas laskenut, pääsääntöisesti pysyteltiin +22 asteen tuntumassa.

Lämmön mukana tulivat päivittäiset ja öiset ukkoset. Osa ukkoskuuroista meni lähes huomaamatta ja nopeasti ohi, osa jyristeli useamman tunnin yöaikaan aivan kohdallamme. São Paulossa ukkonen katkoi sähköt kymmeneltä tuhannelta asukkaalta ja kaatoi puita mm. autojen päälle. Runsaat ukkoskuurot saivat siellä myös jotkut kaduista tulvimaan.

Meidän taloyhtiöllämme, kuten naapuritaloillakin, on oma uima-allas. Suomalaiseen kesään tottuneina meidän mielestämme lämpötila olisi jo useamman viikon ajan ollut sopiva uima-altaan käyttöön tai sen vierellä lököttelyyn. Aloimme jo epäillä, että altaat ja niiden vieressä olevat aurinkotuolit ovat vain pihojen kaunistuksena. Jyri oli saanut työkavereiltaan vastauksen altaiden käyttämättömyyteen: ilma ei ole ollut vielä tarpeeksi lämmin.

Ja kyllä: viime viikolla altaat otettiin oikeasti käyttöön. Naapuritalon allasta peittäneet pressut vedettiin pois. Vastapäisen talon allas tyhjennettiin, putsattiin ja täytettiin uudestaan. Meidän talomme allasta alettiin puhdistaa päivittäin irtoroskista. Altailla rupesi myös olemaan väkeä. Vasta noin +30 astetta on täällä siis tarpeeksi lämmintä auringonottamiseen ja uima-altaassa polskimiseen.

Lyhyt reissu São Pauloon

Olimme viime viikonloppuna Jyrin kanssa São Paulossa.  Kaupungissa on paljon kiinnostavia nähtävyyksiä, mutta aloitimme varovasti ja valitsimme tälle reissulle vain yhden käyntikohteen: syyskuusta joulukuulle avoinna oleva 32. São Paulon biennaali. Näyttely oli kiinnostava, joskin yhdelle käyntikerralle valitettavasti liian laaja. 

Biennaalin näyttelytila sijaitsee Parque Ibirapuerassa. Olimme helmikuisella Brasilian-tutustumisreissulla käyneet kyseisessä puistossa, mutta sen valtaisa kokoluokka oli jäänyt lyhyellä käppäilyllä havaitsematta. Etukäteen meillä ei myöskään ollut selvillä São Paulon biennaalin valtaisa koko. Ajatus puistokävelystä hiipui käveltyämme ensimmäiset nelisen kilometriä näyttelytilassa. Puistokävelyyn ei houkuttanut myöskään 30 asteen lämpötila ja paahtava auringonpaiste.

São Pauloa oli tullut tähän mennessä nähtyä vain lentokentälle mennessä ja sieltä tullessa sekä poliisiaseman verran kesäkuussa. Yleisvaikutelmaksi oli jäänyt valtava kaupunki, ruuhkainen liikenne ja monikaistaiset moottoritiet. Yleisvaikutelma säilyi viikonloppuna ennallaan. Uusia havaintoja tuli toki tehtyä: Autot antavat São Paulossa jalankulkijoille tietä paremmin kuin Campinasissa. Ellei äännä brasilian portugalia täydellisesti, taksissa kannattaa olla määränpää kirjoitettuna lapulle tai näytettävissä puhelimesta. Ravintolaruokailu on kalliimpaa kuin Campinasissa. 

Parque Ibirapuera (kartta)

Bienal de São Paulo (englanninkieliset sivut)

        

Grillibrunssi

Brasiliassa grillaus (churrasco) on erittäin suosittua, esimerkiksi kummassakin melko pienessä lähikaupassamme on runsaasti grillaamiseen liittyviä tarvikkeita valikoimissa. Asuintalossamme, kuten monissa lähitaloissakin, on jokaiselle parvekkeelle rakennusvaiheessa tehty grilli. Lisäksi taloyhtiöillä on erillinen, yhteinen isompi grillauspaikka.

Jos kotigrillaaminen ei kiinnosta tai onnistu, voi mennä syömään grilliravintolaan (churrascaria). Helmikuisella tutustumisreissullamme paikallisoppaamme halusi tutustuttaa meidät tähän tärkeään osaan brasilialaista kulttuuria. Grilliravintolassa tarjoilijat kiertävät pöytiä ja tuovat grillistä lihaa. Ruokailija voi määrittää pöydässä olevalla liikennevalolla, haluaako hän lisää vai jättääkö hän kierroksen tai pari väliin. Kierroksilla on tarjolla erilaista lihaa: lammasta, nautaa, possua, kanaa. Lihan lisukkeet on yleensä mahdollista valita itse noutopöydästä. Helmikuussa churrascariasta jäi mieleen erityisesti ruuan tolkuton määrä!

Grillaus on myös suosittua vapaa-ajan vietettä perhe- ja kaveriporukoissa. Viime lauantaina meidät kutsuttiin Jyrin työkaverin luokse grillaamaan. Koska työkaveri asuu São Carlosissa lähes 150 kilometrin päässä Campinasista, meidät kutsuttiin tarkemmin ottaen grillibrunssille. 

Meitä oli pöydän ääressä kuusi ruokailijaa, mutta ruokaa oli varmaankin varattu usealle kymmenelle – ruokaa oli siis valtavasti. Lihojen valmistuessa grillissä oli tarjolla runsas alkupalakattaus: juustoa, leikkeleitä, suolakeksejä ja leipää sekä monenlaisia levitteitä.

Grillistä saatiin erilaisia lihoja ja makkaroita. Niiden seurana oli salaattia, riisiä, papuja ja maniokkia. Salaatti ja maniokki ovat yleisiä grilliruokien lisukkeita, riisiä ja papuja syödään puolestaan kuulemma joka päivä aterioilla kotona tai töissä. Jälkiruuaksi oli grillattua ananasta, tuoreita hedelmiä sekä leivonnaisia. Ja tietysti ihan lopuksi hyvää brasilialaista kahvia. Churrascon juomana suositaan yleensä olutta (myös viiniä ja caipirinhaa kuulemani mukaan) mutta tällä kertaa joimme vastapuristettua appelsiinimehua sekä vettä.

Vähän kehnompien säiden jälkeen lauantai olikin mitä mainioin päivä ulkona istuskeluun ja grillaukseen: oli aurinkoista ja lämpötila yli kolmekymmentä astetta. Brunssi venähti nelituntiseksi. Grillaamisen ja syömisen lomassa puhuimme monista asioista: säästä, Suomesta, Brasiliasta, ruuista ja ruuanlaitosta, koulutuksesta ja työstä, harrastuksista. Suurin jännityksen aiheeni grillibrunssiin liittyen oli etukäteen ollut oma erittäin puutteellinen portugalin kielen osaamiseni. Portugali-englanti -seoksella pysyi kuitenkin hyvin mukana keskustelussa. 

Tuntemattomia asioita Campinasissa (tai koko Brasiliassa?)

• Deodorantti-stick ("Ei ole koko Brasiliassa" - suihkutettavia dödöjä ja roll-mallisia löytyy)
• Pussilakana ("Mikä se on?")
• Pölyhuiska ("Kaikki käyttävät pölyjen pyyhkimiseen liinoja")

+ Salmiakki (yllätyksetön lisäys listalle)