Erot korostuvat palatessa

Olimme pääsiäisen tienoilla Suomessa lyhyehköllä reissulla. Nyt heti palattuamme erot Suomen ja Brasilian arkielämässä ovat taas pinnalla:

• Campinasissa vesi haisee. Vesi haisee suihkussa. Vesi haisee keittiön hanasta valuttaessa.

• Brasiliassa wc-papereita ei voi vetää alas vessanpytystä. Ohjeteksti asiasta löytyy yleensä ravintoloiden, lentoasemien ym. julkisten tilojen vessoista ja niissä on myös kannellinen tai kanneton roskis käytetyille wc-papereille. Brasilian-kotimme vuokrattiin valmiiksi kalustettuna ja asunnon jokaisessa vessassa oli (kannellinen) roskis wc-papereille odottamassa. 

• Äänieristys ja yksinkertaiset ikkunat: Kun on pidempiä yhtämittaisia jaksoja Campinasissa, alkaa tottua siihen, että kadulta kuuluu asuntoon koko ajan, ympäri vuorokauden monenlaisia ääniä: autojen varashälyttimiä, kadullakulkijoiden keskusteluja, huutoja ja kirkaisuja, musiikkia, palopuheita autoihin kiinnitetyistä kovaäänisistä, epämääräisiä paukahduksia/pamahduksia/kovia äkillisiä ääniä, hälytysajoneuvoja, autoilijoiden kärsimättömiä tööttäyksiä, lintujen karjumista lähipuissa...Täysin hiljaisia hetkiä ei käytännössä ole koskaan.   

Pääsiäisruokia ja -koristeita

Pääsiäinen on kohta ohi, nyt on hyvä hetki kirjoittaa kertoa omia havaintojaan brasilialaisten pääsiäisen vietosta. Tai oikeastaan pääsiäiseen valmistautumisesta Campinasissa; pääsiäisen vietimme Suomessa.

Jo muutamaa viikkoa ennen pääsiäistä kauppoihin ilmestyivät suklaamunat, jotka olivat jättikokoisia suomalaisesta vinkkelistä. Normaalikokoisia (brasilialaisesta näkökulmasta ilmeisestikin minikokoisia!) suklaamunia ei ollut missään näkyvissä saati myynnissä. Ostimme kokeeksi kaksi isoa suklaamunaa, toinen oli tummaa suklaata ja toinen valkoista suklaata. Kummassakin tapauksessa ontto suklaamuna oli täytetty kiiltävään paperiin tai folioon paketoiduilla suklaakonvehdeilla. Tummassa suklaamunassa konvehdit olivat samanlaista tummaa suklaata, valkoisessa puolestaan valkoista.

Pääsiäiskoristeetkin tulivat myyntiin samoihin aikoihin suklaamunien kanssa. Missään ei näkynyt pääsiäistipuja, rairuohosta puhumattakaan. Keltainen väri ei myöskään ollut mitenkään dominoiva kukkasissa, kynttilöissä tms. Selkeästi suosituin pääsiäiskoriste olivat puput. Niitä oli monenkokoisia ja monista eri materiaaleista valmistettuina.

Kahta ruoka-ainetta ravintolat ja ruokakaupat mainostivat pääsiäiseksi ylitse muiden: lampaanlihaa ja kuivattua turskaa (bacalhau). Esimerkiksi meidän asuinalueellamme kaikki lähimmät ravintolat mainostivat pääsiäisen ajan tarjoavansa normaalista ruokalistasta poiketen erityisiä bacalhau-annoksia (lisukkeena esimerkiksi bataattia, juustokastiketta, äyriäisiä jne.). Eräiden ruokakauppojen verkkosivuilla oli saatavissa lampaan ja bacalhaun valmistusohjeita ja ehdotuksia sopiviksi lisukkeiksi. Kuivattu turska ei kuitenkaan ole mikään erityisesti pääsiäiseen rajoittuva ruoka Brasiliassa. Ainakin meidän kummassakin lähikaupassa kuivatut kalat roikkuvat jatkuvasti näkyvillä. Myös portugalin opettajamme ovat kertoneet syövänsä bacalhauta säännöllisesti ympäri vuoden.

Asuinalueemme ravintolat olivat auki pääsiäisenä normaalisti, osassa oli jopa pidennetyt aukioloajat ja tarjolla esimerkiksi tavallisesta viikonlopusta poikkeavasti lounas. Jokaisen ravintolan mainoksessa tuntui toistuvan ajatus siitä, että perheen/suvun yhteinen pääsiäisateria (tai edes -lounas) nautitaan ravintolassa kodin sijaan.

Kun saapuu syys...

Syksy alkoi täällä virallisesti allakan mukaan pari viikkoa sitten. Syksyn lähestyminen oli kyllä havaittavissa jo hieman aiemmin: vaatekaupat mainostivat kesävaatteiden alennusmyyntejä jo helmikuun lopusta tai viimeistään maaliskuun alusta alkaen. Joissain kaupoissa ale on edelleen menossa tyyliin "viimeisiä viedään". Samaan aikaan esimerkiksi ostoskeskuksessa vaatekauppojen ikkunoihin alkoi ilmestyä syksyyn ja talveen paremmin sopivia vaatteita: neuleita, [tähän ilmastoon] paksunoloisia päällystakkeja jne. Sandaalien kaveriksi kenkäkauppojen mainoksiin tulivat talvisaappaat ja nilkkurit.

Siirtyminen kesästä syksyyn oli havaittavissa myös lähialueen ravintoloissa. Lähes poikkeuksetta uudet talvimenut tulivat voimaan vuodenajan vaihtuessa. Pari-kolme viikkoa sitä ennen ravintolat alkoivat muistutella kesäisten, kevyempien vaihtoehtojen olevan poistumassa raskaampien talviruokien tieltä.

Syksyn tuloa ei voinut olla huomaamatta televisiota katsellessa ja/tai lehtiä lukiessa: Flunssalääkkeitä on alettu mainostaa ja sään viilenemisestä ollaan varoiteltu sääennusteessa. Lämpötiloissa onkin kieltämättä tapahtunut parissa viikossa selkeä putoaminen, enää ei ole päivittäin tasaisesti yli +30 astetta. Myös illat ja yöt ovat koleampia, iltaisin on jo tarvittu pitkähihaista vaatetta ulkona. Lämpötilat kuitenkin vaihtelevat melko paljon, esimerkiksi eilen oli yllättäen päivän ylin lämpötila +32 astetta, toissapäivänä ja tänään vain +25 asteen tienoilla. Siirtymisen kesästä syksyyn huomaa säätilassa muutenkin: sateet ovat selkeästi vähentyneet, myös ukkonen on käynyt harvinaisemmaksi.

Säiden viileneminen näkyy myös meidän ja lähitalojen uima-altailla. Olemme parina viime viikonloppuna olleet Jyrin kanssa ainoina altaalla. Kieltämättä uima-altaan vesi on tuntunut turhankin viileältä. Naapuritalon uima-allas onkin jo peitetty ja pois käytöstä.

Pysäköintipalvelua

Meidän asuinalueemme ravintolat sekä esimerkiksi vaateliikkeet ja muut kivijalkaputiikit tarjoavat lähes poikkeuksetta asiakkailleen pysäköintipalvelua (valet parking). Palvelun hinnoittelu riippuu paikasta, joissain esimerkiksi ensimmäinen tunti on halvempi jne. 

Pysäköintiä hoitava työntekijä päivystää ravintolan/liikkeen välittömässä läheisyydessä,  monesti pääoven tuntumassa. Useimmiten pysäköintipalvelulla on kuitenkin erillinen, yrityksen nimellä merkattu tiski, joka on suojattu katoksella tai päivänvarjolla. 

Pysäköintipalvelu on sen verran tärkeää, että siitä yleensä kerrotaan yrityksen sivuilla näkyvästi. Palvelua näytetään myös käytettävän ahkerasti. Mm. portugalin opettajani sanoi pitävänsä yhtenä ravintolan valintakriteerinä nimenomaan sitä, onko tarjolla valet parking.

Täällä on myös muunlaista pysäköintiapua tarjolla. Esimerkiksi  Taquaral-puiston lähellä päivystää yleensä useita ellei peräti useita kymmeniä miehiä (en ole nähnyt näissä porukoissa yhtään naista), jotka ohjaavat autoilijoita vapautuville parkkipaikoille ja auttavat poislähtijöitä pääsemään vilkkaan liikenteen sekaan sujuvasti. Suositun puiston luona tällaisesta toiminnasta on itse asiassa oikeasti apua, ja tästä avusta annetaan palkkioksi yleensä muutama real. 

Olemme käyttäneet tällaisia pysäköintiavustajia muutamaan otteeseen, viimeksi kaupunginorkesterin konserttiin mennessä. Teatterin lähikadut oli jaettu miesten kesken: tasaisin välimatkoin päivysti aina yksi tai kaksi heistä asiakkaita. Pysäköintiä hoitaneilla miehillä oli itse asiassa melkoinen kiire ennen konserttia isohkon tulijamäärän vuoksi.

Meille löytyi paikka nopeasti ja pysäköintiä hoitanut mies vieläpä kovasti selitti, että huolehtisi siitäkin, ettemme saisi sakkoja. Ilmeisesti tästä palvelulupauksesta - tai suuresta asiakasmäärästä -johtuen teatterin lähettyvillä oli kiinteät taksat tästä palvelusta.