Sateinen syksy

Campinasissa on ollut poikkeuksellisen sateinen syksy. Sateiset päivät harmaudessaan tuovat mieleen helposti jopa syksyisen Suomen. Lämpötila ei tosin ole kovin alas vielä laskenut.

Kesäaikana ukkosti ja satoi käytännössä päivittäin. Nyt saattaa mennä jopa viikko ilman sateita, mutta kerralla sataakin sitten todella runsaasti. Sademäärä on myös ollut poikkeuksellisen suuri. Joet ovat tulvineet yli äyräidensä, kaduille jäänyt vesi on jopa tilapäisesti katkaissut liikennereittejä.

Runsaat sateet ovat pahentaneet jo entuudestaan huonokuntoisia teitä. Kuopat ovat suurentuneet ja muuttuneet suorastaan kraattereiksi. Ne ovat myös aiheuttaneet useampia onnettomuuksia (CorreioPopularin uutisvideo onnettomuudesta John Boyd Dunlopilla). Lähipäiviksi on luvassa viilenevää säätä muutaman aurinkoisen ja helteisen päivän jälkeen. Runsaampaa sadetta on tämänhetkisen ennusteen mukaan tulossa taas keskiviikkona.

Kuohuntaa ja skandaaleja

Olimme eilen portugalin tunnilla. Opetusta on aina kaksi tuntia kerrallaan. Tällä kertaa ensimmäinen tunti meni kokonaisuudessaan kuunnellessamme opettajamme (professor Antonio) luentoa Brasilian poliittisesta tilanteesta.

Ensin meidät piti saada ymmärtämään, ketkä ovat keskeiset henkilöt ja/tai mitä ovat keskeiset insituutiot, jotka ovat edustettuina. Vasta tämän taustoituksen jälkeen professor Antonio pääsi kertomaan, mistä viime päivien kuohunnassa on kyse. (Olimme tietysti yrittäneet seurata uutisointia Brasilian tilanteesta jo tänne muuton vahvistumisesta alkaen. Keskeisten tapahtumien kertaus oli silti hyvä johdanto.)

Kuohunnalta ei ole voinut välttyä, jos on lukenut sanomalehtiä tai katsellut yhtään brasilialaista uutis- tai ajankohtaislähetystä. Viime viikolla ex-presidentti oli kuulusteltavana. Kuulustelua ennakoitiin syyttäjän ja ex-presidentin kaksintaisteluksi ja kuvamateriaali oli sen mukaista: synkkäsävyisiä, dramaattisia profiilikuvia, joissa miehet olivat kasvot vastakkain. Tällä viikolla on sitten uutisoitu ensin yhden puoluejohtajan erosta ja sitten nykyisen presidentin kytkeytymisestä lahjusskandaaliin, jonka selvittely on täällä ollut meneillään jo joitain vuosia.

Presidentti piti eilen portugalin tuntimme aikana puheen, jossa ilmoitti, ettei aio erota. Kun pääsimme kotiin, aloimme seurata suoria lähetyksiä mielenosoituksista eri puolilla maata. Myös Campinasissa oli mielenosoitus. Paikkana oli taas Centro, jonne täällä taitavat mielenilmaukset yleensä keskittyä.

Suomalaismedioiden uutisia Brasilian tilanteesta 18.5.2017: 

Yle

Helsingin Sanomat 

Gustavoa ei ole näkynyt

Kielikurssimme tehtävämonisteissa tuli vastaan lause, joka opettajan hämmästykseksi nauratti meitä: Eu não tenho visto Gustavo, ultimamente, por isso estou preocupada (En ole nähnyt Gustavoa viime aikoina ja olen sen vuoksi huolestunut.)

Melkein vuosi sitten kerroin, miten edellistä asukasta, Gustavoa, kyseltiin puhelimessa. Kyselyt tuntuivat laantuvan ensimmäisten asuinviikkojemme aikana ja oletimmekin, että Gustavo oli äkkilähdöstään (pyykit olivat jääneet pesukoneeseen!) huolimatta ehtinyt ilmoittaa kavereilleen uudet yhteystietonsa.

Oletimme väärin.

Gustavoa kysellään edelleen puhelimessa. Puheluja ei kuitenkaan tule tasaisesti, esimerkiksi viikottain. Eniten puheluja tulee aina poissaolojemme jälkeen. Palattuamme tänne Gustavoa kysellään tiheimmillään jopa useita kertoja päivässä muutaman päivän tai korkeintaan parin viikon ajan. Sen jälkeen puhelut loppuvat taas kokonaan.

Aluksi vastailimme Gustavo-kyselyihin englanniksi, ja vieras kieli tuntuikin hyydyttävän ainakin osan soittajista. Kun aloimme vastata kyselyihin portugaliksi, kyselijät muuttuivat sinnikkäämmiksi ja syntyi aivan uusi ilmiö: Soittaja kysyy Gustavoa ja jompikumpi meistä kertoo, ettei Gustavo asu enää täällä. Soittaja saattaa toistaa kysymyksensä kuin varmistaakseen, mutta sitten puhelu päättyy. Puhelin soi taas samantien. Puhujan äänestä päätellen pääsemme heti uudestaan keskustelemaan äskeisen soittajan kanssa. Pahimmillaan tällaista puhelinrumbaa on kestänyt 3-5 peräkkäistä puhelua.

Olemme taas alkaneet vastailla englanniksi Gustavoa kyseleville.

Syksyn vaikutuksia

Olemme katselleet viime viikkoina kuvia Suomen vaihtelevista ja vaativista kevätkeleistä lumi- ja räntäsateineen. Täällä on puolestaan päässyt havainnoimaan syksyn vaikutuksia; niistähän kirjoitin jo blogissani muutama viikko sitten ensimmäisen kerran.

Lämpötila on pysytellyt päivisin vielä +25 asteen tuntumassa, mutta vaihtelu lämpötiloissa päivästä toiseen on melko suurta. Öiden viilentyminen tuntuu erityisesti aamuisin, kun on melkein koleaa. Päivät jatkavat lyhentymistään. Kesän pimeät lämpimät illat olivat tunnelmallisia, syksyn viileät pimeät illat eivät niinkään.

Ravintoloissa on iltaisin päällä lämmitys. Jos sellaista ei ole, ruokailijoilla on nähty viileimpinä iltoina ulkovaatteet päällä sisätiloissa (tuttua jo viime talvesta). Viime perjantaina meidät siirrettiin kesken illallisen ravintolassa toiseen pöytään ulko-ovesta puhaltaneen kylmyyden takia. (Kokeilimme uutta ravintolaa, jossa ei ollut lämmityslaitetta ja olimme pukeutuneet täkäläisiin nähden liian kevyisiin vaatteisiin.) Ravintolaterassit ovat tyhjillään, vaikka niissä olisi lasitus.

Syksyn vaikutukset huomaa muutenkin: moskiittojen määrä on vähentynyt tuntuvasti. Onneksi. Parvekkeellakin pystyy nyt istuskelemaan ilman, että sähköinen kärpäslätkä (moskiittogrilli kuten kielenopettajamme sanoo) on koko ajan käden ulottuvilla. Kesällä olin ilmeisesti moskiittojen suosikkiuhri kielikurssilla. Kotona puolestaan moskiitot hyökkäsivät kimppuuni aina öisin, kunnes hankimme makuuhuoneeseen toimivan ja tehokkaan hyttysansan. Jyriä ei ole täällä pistelty lainkaan, joskin työreissulla muualla Brasiliassa kylläkin.

Moskiittojen lisäksi myös esimerkiksi valtavan kokoiset perhoset ja sudenkorennot ovat hävinneet. Linnut sen sijaan ovat havainneet taloyhtiömme uima-altaan mainioksi kokoontumispaikaksi, kun asukkaat ovat siitä kaikonneet. Linnut myös aloittavat kailotuksensa aamuisin edelleen hyvin aikaisin, kun on vielä pimeää.

Makeaa elämää

Brasiliassa (ts. ainakin Campinasissa) pidetään ylimakeasta ruuasta ja juomasta: Jälkiruuat (etenkin leivonnaiset) ovat liki äitelän makeita. Kahvia tilatessa saa puolestaan aina sokerin lisäksi ison valikoiman erilaisia keinotekoisia makeutusaineita. 

Ravintoloista, baareista ja eri puolilla kaupunkia, esimerkiksi puistoissa, olevista mehukojuista saa mehupuristimella tuoreista hedelmistä odotellessa tehtyjä mainioita mehuja. Mehuvaihtoehtoja on yleensä tarjolla lukuisia: yhden hedelmän versiosta (esim. ananas), sekoituksiin (esim. ananas-appelsiini) tai yrteillä maustettuihin versioihin (esim. ananas+inkivääri). Pyydettäessä mehuihin voidaan myös lisätä esim. maitoa tai jugurttia. Pyytämättä mehuihin lämätään tuntuvasti sokeria. Nyt osaan jo onneksi kertoa tilatessa, etten halua mukaan sokeria. (Olen tosin kuullut, että joissain paikoissa ilman sokeria tilattuun juomaan lisätään keinotekoista makeutusainetta...). 

Suurin yllätys tähän mennessä sokeroitujen juomien osalta tuli kuitenkin koettua melkein heti tänne muutettuamme: olimme autovuokraamossa ja vuoromme odotteluun kului melko pitkä aika. Ystävällinen työntekijä ehdotti, että ottaisimme odotellessa kahvia termoksesta. Kahvi oli hyvää, niinkuin täällä yleensäkin, mutta myös sokeroitua. Myöhemmin olen Jyrin kautta oppinut, että yleisesti Brasiliassa kahvia tarjottaessa esimerkiksi työpaikoilla, voi yhdessä termoksessa olla valmiiksi sokeroitua kahvia ja toisessa sokeroimatonta. Autovuokraamossa oli ainoastaan yksi termos, joten tarjolla oli vain valmiiksi sokeroitua kahvia. Sitä suositumpaa vaihtoehtoa siis.

Tilastouutisia Campinasista

Muutama poiminta lähiaikojen paikallisista tilastouutisista:

Syntyvyys. Vuodesta 2007 alkaen kasvussa ollut syntyvyys kääntyi Campinasissa laskuun vuonna 2016:  Campinasissa syntyi 21 428 vauvaa (vuonna 2015: 22 592). Tärkeimpinä syinä syntyvyyden putoamiseen pidetään taloustaantumaa sekä zikavirusta. Viime vuonna Campinasissa todettiin hieman yli 500 zikavirus-tartuntaa laboratoriokokeissa. Tartuntojen määrä lienee suurempi, sillä kaikki sairastuneet eivät ole hakeutuneet hoitoon. (Correio Popular 3.5.2017.)

Liikennekuolemat. Liikennekuolemien määrä Campinasissa kääntyi sekin laskuun vuonna 2016: liikenteessä kuoli 74 ihmistä. Lukumäärä on pienin 14 vuoteen. Liikenneonnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista suurin osa oli iältään 72-77 -vuotiaita. Moottoripyöräonnettomuuksien määrä kasvoi. Lähes puolessa kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista (48,6%) oli osallisena moottoripyörä. (Correio Popular 6.5.2017.)

Siistimpi Campinas. Campinasissa tuli voimaan 2012 joulukuussa määräys Campinas bem mais limpa (suomeksi suunnilleen Siistimpi Campinas), jonka perusteella kunta vie pois tienvierustoille ja muuallekin hylättyjä autoja. Viime vuonna kunta joutui siirtämään keskimäärin 182 autoa/kk. Ennen siirtoa yritetään selvittää auton omistaja ja lähettää hänelle tieto auton siirtämisestä. Omistajalla on 5 vrk aikaa käydä siirtämässä auto itse pois. Jos omistaja ei reagoi kehotukseen, auto siirretään kunnan varikolle. Sen jälkeen omistajalla on aikaa 90 vrk lunastaa autonsa pois. Jos omistajaa ei saada selville, auto siirretään pois välittömästi. (Correio Popular 3.5.2017. )

Hotellit. Hotellien täyttöaste Campinasissa putosi liki 20 % tämän vuoden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Suurimpana syynä pidetään tapahtumamäärän puolittumista Campinasissa. Turismisektorilla ollaan kuitenkin toiveikkaita tulevien kuukausien suhteen: vuoden toisesta kolmanneksesta odotetaan parempaa tulosta. Keskimääräinen hotellihuoneen hinta Campinasissa on 240 realia. (g1 Campinas 6.5.2017.)

On vesi lämmin, uimaan vaan...

Heti syys-talvella tapahtuneen muuttomme jälkeen olin innostunut mahdollisuudesta uida säännöllisesti taloyhtiön altaassa. Allasta ei oltu peitetty tai tyhjennetty kuten naapuritaloissa;  se oli siis selkeästi asukkaiden käytettävissä. 

Ensimmäiseen seitsemään kuukauteen ketään ei koskaan näkynyt edes altaan lähellä saati uimassa. Selitys tähän löytyi, kun kävin kokeilemassa uima-altaan veden lämpötilaa: vesi oli todella viileää, suorastaan kylmää. Allasta ei siis lämmitetty. Uima-altaan hyödyntämiseksi oltaisiin tarvittu avantouintivermeet. Lisäksi vielä lokakuussa paikallisten mielestä myös ilman lämpötila oli liian alhainen uimiseen.

Kun kesän alkaessa päivälämpötilat alkoivat olla jatkuvasti +30 asteen tuntumassa tai enemmän, altaalle alkoi tulla käyttäjiä. Lopulta mekin kävimme jouluaattona ensimmäisen kerran uimassa.

Palattuamme huhtikuussa Suomen-reissulta, allas oli peitetty. Arvelin, että viimetalviseen tapaan uimakausi oli nyt loppunut ja alkaisi taas kesän tultua. Ilmat olivat kuitenkin edelleen mukavan lämpimiä, ja minun olisi tehnyt mieli uimaan.

Jyri ehdotti, että kysyisin altaan käytöstä porttivahdilta. Ehdotus oli kieltämättä looginen, mutta meikäläisen portugalin taidoilla melko haastava. Suunnittelin etukäteen, miten kysyisin asiaa olemassa olevalla kielitaidollani. (Kysymyksen esittäminen ei sinänsä ollut se vaativin osuus. Vaativinta olisi ymmärtää, mitä porttivahti vastaa!)

Kävin viime viikon alussa eräänä aamuna asiaa kysymässä. Porttivahdeilla oli työvuoro vaihtumassa, joten heitä oli paikalla kaksi kappaletta. Esitin kysymykseni ja vastaus oli miellyttävän yksinkertainen: Kyllä, on mahdollista käyttää allasta myös talvella. Kiittelin ja olin jo poistumassa, kun toinen paikallaollut porttivahti halusi jatkaa keskustelua aiheesta.

Porttivahti viittoili minut mukanaan altaalle ja nosti allasta peittävää suojaa. Ymmärsin, että jos haluaisin uida, minun pitäisi ilmoittaa asiasta porttivahdille 20 minuuttia aiemmin ja sen jälkeen suoja poistettaisiin altaalta ja pumput käynnistettäisiin (tai sammutettaisiin; en ollut ihan varma verbistä). Porttivahti kokeili vettä kädellään ja viittoili minua tekemään samoin. Ymmärsin, että vedelle oltiin tehty jotain ja sen vuoksi allas oli peitetty. Vesi oli lämmintä! Altaaseen oltiin hankittu lämmitys!

Uimaan voi siis mennä jatkossa koska tahansa (kunhan vain käy ensin esittämässä pyynnön porttivahdille – ja ymmärtää saamansa vastauksen.) Avasin talviuimakauteni vappupäivänä. Maantieteellisestä näkökulmasta riippuen en ole koskaan elämässäni uinut ulkoaltaassa näin myöhään syksyllä tai näin aikaisin keväällä.

Yleislakko

Brasiliassa oli yleislakko viime perjantaina, 28.4.2017. Yleislakolla haluttiin vastustaa eläkeuudistusta ja uusia työlakeja. Koko päivän ajan eri kanavien televisiouutisissa näytettiin livenä tilannetta, eniten Rio de Janeirosta ja São Paulosta. Dramaattisissa kuvissa näkyi mielenosoittajien rakentamilla tiesuluilla palavat autonrenkaat ja lentokentän väkivaltaiset yhteenotot.

Campinasin tilannetta pystyi seuraamaan paikallisuutisten aamulähetyksestä ja päivän mittaan parin paikallismedian livetwiittauksista. Myös Campinasissa paloivat autonrengaskasat joillain teillä, osalla teistä poliisi ehti purkaa tiesulut ennenkuin ne sytytettiin palamaan. Täällä oli julkinen liikenne kokonaan lakon piirissä ja sen vuoksi autoruuhkat kilmoetrien mittaisia ilman tiesulkujakin.

Campinasissa mielenosoitus keskittyi Centroon, noin puolentoista kilmoterin päähän meiltä. Poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin tuhat, mielenosoittajien oman ilmoituksen mukaan noin kaksi tuhatta.

Mielenosoittajat kulkivat Centrossa ja lopulta päätyivät muutaman sadan metrin päähän meistä. Mielenosoituksen lähestymistä ei voinut olla huomaamatta, sillä asuntoomme sisälle kuului selvästi rummutus, kaiuitinauton vahvistamat iskulauseet ja kulkueeseen liittynyt yleismeteli.

Yleislakko oli päivän mittainen, mutta posti on täällä ollut lakossa jo viime torstaista alkaen (eikä lakon loppumisesta ole tietoa).

Yleislakkopäivän kuvia Campinasista (g1 Campinas)

Uutinen Brasilian yleislakosta (BBC)