São Paulo

Olemme tehneet Campinasissa asuessa kolme viikonloppureissua São Pauloon. Muutamia havaintoja kaupungista:

São Paulossa korostuvat suuret erot: Ostoskeskus, jossa on käytännössä pelkästään maailmankuulujen luksusmerkkien putiikkeja. Useita Michelin-tähdillä palkittuja ravintoloita. Valtavia, korkeilla muureilla ympäröityjä yksityistaloja, joissa on omat vartijat ulkopuolella. Toisaalta paljon asunnottomia ja jo kaupunkiin tullessa tietä reunustavat favelat. Ja sitten on asioita, jotka kaupungissa hämmästyttävät ja pysäyttävät eri tavoin: kadunvarren lehtikioskissa on myynnissä laaja valikoima kirjallisuuden klassikkoja brasilian portugaliksi käännettynä (mm. Hamlet!) ja tietullikuitin takapuolella on kuvia jopa 1980- ja 1990-luvuilla kadonneista ihmisistä, joista toivotaan vielä saatavan tietoa. Pahimpia ovat ne ilmoitukset, joissa muutaman vuoden ikäisenä kadonneesta lapsesta osataan kertoa katoamisajankohta vain vuoden tarkkuudella.

São Paulo on mittasuhteiltaan jättiläismäinen. Kartalla yksinkertaiselta vaikuttava siirtymä paikasta toiseen kaupungin sisällä saattaa viedä uskomattoman paljon aikaa. Sen vuoksi ei kannata tiukkaa minuuttiohjelmaa nähtävyyksien kiertämiseen.

Tolpalta ja lennosta otetut viralliset taksit ovat osoittautuneet turvallisiksi. Kommunikaatiota helpottaa ihmeesti, kun näyttää määränpään osoitteen kännykästä tai kirjoittaa sen lapulle. Emme ole tavanneet yhtään englantia puhuvia taksikuskeja.

Liikenne on – uskomatonta kyllä – vähän vähemmän jännittävää kuin Campinasissa, sillä useimmiten autot antavat jalankulkijoille tietä. Liikennettä on kuitenkin valtavasti ja koko ajan pitää olla valppaana etenkin autojen seassa puikkelehtivien moottoripyörien osalta.

Omalla toiminnallaan ja omilla valinnoillaan pystyy vaikuttamaan tiettyyn rajaan asti turvallisuuteensa. Pimeällä, yöaikaan, yksinään ja/tai sivukaduilla ei yleensä välttämättä kannata liikkua. São Paulo ja Campinas muistuttavat toisiaan siinä suhteessa, että aivan turvallisen ja rauhallisen oloisen alueen naapurina onkin erittäin epämääräisen oloinen alue, jolle saattaa joutua puolivahingossa, ja jossa turisti erottuu selvästi. Tämän vuoksi esimerkiksi majoitusta valittaessa kannattaa tutustua alueeseen vaikkapa eri somekanavien kuvien avulla.

Sunnuntaina puistossa (melkein)

Helmikuisella tutustumiskäynnillä olimme tehneet pikavisiitin myös paikallisen oppaamme kehumaan puistoon nimeltään Lagoa do Taquaral (virallisesti Parque Portugal). Helmikuisena arki-iltana, kun lämpötila oli liki +40, ei puistossa ollut juurikaan väkeä. Oppaamme vakuutteli, että puisto on oikeasti erittäin suosittu ja mukava kohde viikonloppuisin. Tänään päätimme kokeilla sunnuntaista puistokävelyä. Matkaa puistoon on meiltä sen verran, että oli järkevää mennä autolla kävelyn sijaan.

Jo hyvissä ajoin ennen puiston sisäänkäyntiä kadunvieret olivat täynnä pysäköityjä autoja. Helmikuussa oppaamme oli pysäköinyt autonsa pääportin luo ja sinne me nytkin suuntasimme. Valitettavasti portin viereinen pysäköintialue oli suljettu; itse asiassa koko puistonpuoleinen ajotie oli suljettu liikenteeltä. Syy oli selvä: Näytti siltä, että kaikki olivat päättäneet tulla puistoon tänään. Ainakin siis kaikki ne, jotka asuvat Campinasissa.

Liikenteeltä suljetulla tieosuudella vaelsi väkeä sankoin joukoin. Leveä väkirintama näytti hädintuskin mahtuvan kulkemaan portista sisään ja ulos. Teimme kierroksen autolla puiston ympäri  löytämättä parkkipaikkaa 2-3 kilometrin säteellä portista.

Lopulta luovutimme ja ajelimme kotiin. Uusi yritys tehdään myöhemmin keväällä,  aikaisemmin aamulla ja ehkäpä lauantaina.