Sade ja wifi

Meillä on kotona langaton verkkoyhteys, joka toimii melko hyvin. Melko hyvin siis Suomeen verrattuna. Lyhyitä katkoksia on lähes päivittäin, pidempiä viikottain.

Osa verkkoyhteyden katkoksista johtuu toistuvista sähkökatkoista, osa liittyy muuhun verkon toimintaan. Sähkökatkot huomaa tietysti muuallakin asunnossa. Suurin osa verkkoyhteyden pätkimisen syistä jää epäselviksi.

Toissa viikolla verkko oli alhaalla noin kaksi vuorokautta. Suoritan tällä hetkellä kahta avoimen yliopiston opintojaksoa, joista toinen on verkkokurssi. Onneksi juuri sillä hetkellä ei ollut kuuneltavana liveluentoa tai muuta vastaavaa aikaansidottua. Verkon puuttuminen oli silti rasittavaa.

Lopulta Jyri alkoi kysellä syitä verkon toimimattomuuteen asuntoasioita hoitavalta henkilöltä. Olisiko verkkoyhteys meidän tietämättämme ehkä katkaistu? Oliko meneillään jokin laajempi verkkokatkos (josta ei kerrottu mediassa tai verkkoyhtiön sivuilla)?

Kävi ilmi, ettei syy ollut mikään meidän arvailemista. Syynä olivat rankat sateet muutama päivä aiemmin. Kuulemma on ihan tavallista (ja yleisesti tiedossa!),  että kovien sateiden jälkeen verkkoyhteys ei toimi vähään aikaan. Yhteys palautuu kuulemma tavallisesti jonkin ajan kuluttua. Niin myös kävi.

Gustavoa ei ole näkynyt

Kielikurssimme tehtävämonisteissa tuli vastaan lause, joka opettajan hämmästykseksi nauratti meitä: Eu não tenho visto Gustavo, ultimamente, por isso estou preocupada (En ole nähnyt Gustavoa viime aikoina ja olen sen vuoksi huolestunut.)

Melkein vuosi sitten kerroin, miten edellistä asukasta, Gustavoa, kyseltiin puhelimessa. Kyselyt tuntuivat laantuvan ensimmäisten asuinviikkojemme aikana ja oletimmekin, että Gustavo oli äkkilähdöstään (pyykit olivat jääneet pesukoneeseen!) huolimatta ehtinyt ilmoittaa kavereilleen uudet yhteystietonsa.

Oletimme väärin.

Gustavoa kysellään edelleen puhelimessa. Puheluja ei kuitenkaan tule tasaisesti, esimerkiksi viikottain. Eniten puheluja tulee aina poissaolojemme jälkeen. Palattuamme tänne Gustavoa kysellään tiheimmillään jopa useita kertoja päivässä muutaman päivän tai korkeintaan parin viikon ajan. Sen jälkeen puhelut loppuvat taas kokonaan.

Aluksi vastailimme Gustavo-kyselyihin englanniksi, ja vieras kieli tuntuikin hyydyttävän ainakin osan soittajista. Kun aloimme vastata kyselyihin portugaliksi, kyselijät muuttuivat sinnikkäämmiksi ja syntyi aivan uusi ilmiö: Soittaja kysyy Gustavoa ja jompikumpi meistä kertoo, ettei Gustavo asu enää täällä. Soittaja saattaa toistaa kysymyksensä kuin varmistaakseen, mutta sitten puhelu päättyy. Puhelin soi taas samantien. Puhujan äänestä päätellen pääsemme heti uudestaan keskustelemaan äskeisen soittajan kanssa. Pahimmillaan tällaista puhelinrumbaa on kestänyt 3-5 peräkkäistä puhelua.

Olemme taas alkaneet vastailla englanniksi Gustavoa kyseleville.

Taloyhtiömme tapoja

Taloyhtiön on siistinoloinen ja piha viihtyisä: Taloyhtiön yleisiä tiloja siivotaan useamman kerran viikossa, kerroksissa olevat roskikset tyhjennetään kaksi kertaa päivässä, puista pudonneet oksat ja lehdet viedään nopeasti pois pihalta ja pensasaitaa trimmataan säännöllisesti. Juuri tällä hetkellä pihaa pestään toista päivää, ilmeisesti tulossa olevan joulun kunniaksi.

Olimme asuneet lähes puoli vuotta tässä asunnossa ennenkuin kävi (sattumalta) ilmi, että aamuisin voi käydä lainaamassa paikallisen sanomalehden portinvartijan kopista. Sanomalehti on hyvää harjoitusta, portugalin tuntien tukena.

Sanomalehtiedusta ei oltu missään kerrottu; se olisi ehkä vain pitänyt tietää. Samaten olisi pitänyt varmaankin tietää, ettei keittön hanasta tule lämmintä vettä.  Selitys: taloyhtiön päätös. Onneksi sentään kylpyhuoneen suihkussa saa lämmintäkin vettä.

Taloyhtiön viestintäkanavia on kaksi: henkilökohtaiset, kirjekuoressa tulevat asukaskirjeet, jotka pitää kuitata vastaanotetuiksi sekä hissiin aika ajoin ilmestyvä uutiskirje. Asukaskirje on tylsähkön näköinen: 1-2 sivua pelkkää tekstiä (lähinnä sääntöjä ja niistä muistuttamista). Hississä oleva uutiskirje on taitettu selkeästi, siinä on käytetty runsaasti värikuvia ja tekstiä on melko vähän. Olen tulkinnut tämän vieraskoreudeksi: Hississä saattaa matkustaa myös jonkun vieras tai vaikka taloyhtiöstä asuntoa katsomaan tullut potentiaalinen tuleva asukas.

Taloyhtiömme muista tavoista olemme oppineet mm. sen, että muita hississä matkustavia pitää tervehtiä hissiin mennessä ja sieltä poistuessa.

Yhden päivän takatalvi

Viime viikon loppupuolella lämpötila oli kolmenkymmenen plusasteen tuntumassa. Lauantaina ukkostikin sitten lähes koko päivän. Sunnuntai oli tasaisen harmaa ja sateinen, mutta melko lämmin.

Maanantaina tuli takatalvi.

Olimme seuranneet hieman hämmentyneenä sääkarttoja ja -ennusteita ja miettineet. voisiko lämpötilassa todella tapahtua tuollainen lasku. Pakko oli alkaa uskoa, kun maanantain kylmyydestä varoitettiin viikonloppuna etukäteen paikallismediassa.

Jo maanantain vastainen yö oli melko kylmä, lämpötila oli noin kymmenen astetta. Maanantaina päivän ylin lämpötila oli +16 astetta. Kotonakin huomasi helposti sään viilennneen. Hätäisimmät paikalliset olivat puolestaan jo sitä mieltä, että talvi tosiaan taitaa tulla takaisin.

Hätäily oli onneksi turhaa: tiistaina lämpötila oli +22. Ensi viikon sääennusteen mukaan kylmintä tulee olemaan keskiviikkona, vain +23.

 

Kirjepostia keittiöön

Muuttopäivänämme kiinteistövälittäjä kertoi, että postimme tulevat postilokeroon. Se selitti mielestämme sen, miksei asunnon ulko-ovessa ollut postiluukkua.

Ensimmäisten päivien aikana postinkulku ja/tai -jakelu ei ollut päällimmäisenä mielessä. Niinpä taloyhtiön asukkaiden postilokeroiden sijainti tai se, mistä saisimme avaimen lokeroon, jäi selvittämättä. Sen verran sentään huomasimme, ettei rappumme alaoven lähettyvillä minkäänlaisia postilokeroita näkynyt.

Loppuviikosta saimme ensimmäisen kerran postia. Parhaaseen agenttielokuvatyyliin posti oli sujautettu ulko-ovemme alta. Asuntoomme on kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen johtaa suoraan keittiöön ja toinen puolestaan olohuoneeseen. Ensimmäisillä kerroilla posti jaettiin aina olohuoneeseen johtavan oven alta, nyttemmin keittönoven alta.
 

"Gustavo ei asu enää täällä"

Viimeiset pari päivää ovat olleet pitkiä ja lievästi sanoen täynnä jos minkälaista asiaa.

Eilen aamulla pääsimme vuorokauden kestäneen matkan jälkeen vihdoinkin uuden Brasilian-kotimme ovesta sisään. Lentokoneessa nukkuminen ei kuulu keskeiseen osaamisalueeseeni. Toivoin siis pääseväni nukkumaan uudessa makuuhuoneessa ensimmäistä kertaa mahdollisimman nopeasti.

Asunnolla meitä oli vastassa kiinteistövälitysfirman edustaja, antamassa avaimet ja tarkistamassa, millaisessa kunnossa asunto on luovutushetkellä. Oletin, että asuntoon liittyvien asioiden hoitaminen veisi puolisen tuntia. Aika-arvioni meni pieleen vain kahdella ja puolella tunnilla.

Kiinteistövälittäjän pitkästä käynnistä jäi mieleen hajanaisia asioita. Hän esitteli myös edellisen asukkaan jälkeensä jättämää lankapuhelinta tai lähinnä kertoi puhelujen hinnoista. Edellinen asukas Gustavo oli ilmeisesti hankkinut lankapuhelimen osana verkkoliittymäpakettia, halpojen lähipuheluhintojen innoittamana.

Tänä iltana puhelin soi ensimmäisen kerran meidän täällä ollessa ja Jyri vastasi. Keskustelun keskeisimmästä lauseesta tullee vakiovastaus puhelimen soidessa:

- Gustavo doesn't live here anymore.