Peruskysymyksiä

Ei-tieteellisen havainnoinnin pohjalta olen koonnut listan yleisimmistä kysymyksistä, joita paikalliset esittävät kuultuaan meidän olevan Campinasissa asuva lapseton suomalaispariskunta:

• Onko Suomessa aina kylmä ilma? (Ja jatkokysymys: onko Suomessa asunnoissa lämmitys?)
• Kuinka monta tuntia kestää matkustaa Suomesta Brasiliaan?
• Millaisia ruokia suomalaiset syövät? Mikä on yleisin ruokalaji?
• Oletteko nähneet revontulia?
• Miksi teillä ei ole lapsia? (Jopa ensimmäistä kertaa tavattaessa – käytännössä siis ventovieras henkilö – voidaan esittää tämä kysymys!)
• Mikä uskonto Suomessa vallalla?

+

Portugalin opettajamme kyselevät lisäksi melko säännöllisesti, onko Suomen poliittisessa elämässä meneillään skandaaleja.

Suomen viileästä kesästä Campinasin lämpimään talveen

Blogi oli tauolla muutaman viikon Suomen-reissun ajan ja otsikko kertoo reissun erään keskeisen puheenaiheen. Sääkeskusteluun liittyen on pakko kommentoida, etten ole palellut ikinä heinäkuussa Suomessa niin paljon kuin 13.7. Kirjurinluodolla Pori Jazzeilla. Olin mielestäni varustautunut ihan hyvin; luotin kerrospukeutumisen voimaan. En vain ollut ymmärtänyt ottaa mukaan pipoa ja hansikkaita! Kylmyyden kruunasi sade, joka alkoi tietysti eniten odottamani Wilcon keikan aikana.

Campinasin talvisää tuntuu oikein mainiolta: seuraaville 10 vuorokaudelle ennustetaan päivälämpötiloiksi +26...+31 astetta ja sadetta näyttäisi olevan merkittynä vain yhden päivän kohdalle. Myös yölämpötilat alkavat kohota - kevättä kohti ollaan menossa. Koska allakan mukaan on kuitenkin edelleen talvi, paikallisilla näkee neuleita, talvikenkiä ja hameen kanssa paksut sukkahousut tai leggingsit.

Campinasista lähdettäessä sain portugalin opettajaltani mukaan nipun kielioppitehtäviä sekä kirjoitustehtävän aiheena Suomen reissu. Suomessa ollessa aikaa opiskeluun on kuitenkin aina niukalti kaiken muun aktiviteetin vuoksi. Niinpä sain tehtyä vain ajastetut väestötieteen verkkokurssin tehtävät, jotka vaadittiin opintojakson suorittamiseksi heinä-elokuussa  (ja sosiologian perusopintojen saamiseksi valmiiksi avoimessa yliopistossa).

Tänä aamuna portugalin opettajani pyysi vahvistamaan ensi viikon tunnin ajankohdan. Nyt täytyy siis alkaa urakoida rästiinjääneitä portugalin tehtäviä, jotta ne ovat valmiina ensi tiistaina. Muutaman viikon poissaolo täältä tuntuu kuitenkin pyyhkäisseen mielestäni kaiken tähän mennessä oppimani portugalin!

Ensimmäinen vuosi Brasiliassa

Eilen tuli vuosi siitä, kun muuttomatkamme Brasiliaan alkoi  – ja tänään vuosi siitä, kun saavuimme aamuvarhaisella valtavan väsyneinä nykyiseen kotiimme.

Etukäteen kuvittelin, että vuodessa ehtii ottamaan haltuun asioita hyvinkin laajasti. Tietyt asiat ovatkin muuttuneet jo niin itsestään selviksi, että niiden vuoden takainen hämmästely lähinnä naurattaa. Joitain asioita opetellessa mennee vielä toinenkin vuosi.

Ennen muuttoamme olin lukenut mahdollisimman paljon Brasilia-tietoa ja käynyt kertaalleen Campinasissa Jyrin kanssa. Tästä huolimatta ennakkoluulojeni värittämissä kuvitelmissani kotikaupunginosassamme liikkuivat kulkukoirat ja kerjäläiset, ilma oli hirvittävän epäpuhdasta – mutta aurinko paahtoi jatkuvasti, ruuat ja juomat olivat eksoottisia, eikä kaduilla ollut turvallista kävellä edes päivänvalossa…

Vuoden aikana olen nähnyt vain muutamia kulkukoiria, enkä yhtään kerjäläistä kaduilla. (Kertaalleen supermarketissa oli tosin kerjäläiseksi luokiteltava mies, joka kiersi kassajonosta toiseen anelemassa, että joku asiakkaista maksaisi hänen ruokansa.) Ilma ei vaikuta erikoisen epäpuhtaalta, eikä aurinko paahda jatkuvasti. Lähikaupasta voi ostaa ruuanvalmistukseen eksoottisia hedelmiä ja omituisen näköisiä kaloja – tai punajuuria, porkkanoita, kukkakaalia ja lohta. Kaduilla voi kävellä päivänvalossa, kunhan suhtautuu valppaasti ajoneuvoliikenteeseen.

Ennen muuttoamme en sen sijaan ollut osannut kuvitella, että aamupala alkaisi tuntua puutteelliselta ilman tuoreita hedelmiä tai että löytäisimme lähitienoilta useita mukavia ravintoloita tai että kävisimme silloin tällöin kaupunginorkesterin konserteissa tai että asiointi tönkköportugalilla onnistuisi silloinkin, kun englanti ei ole vaihtoehto tai että Campinasin mainitseminen negatiivisessa valossa uutisissa tuntuisi pahalta. En ollut osannut myöskään kuvitella, miten kovaa ukkonen voi rytistellä, että moskiitot löytävät uhrinsa kaupungissa kerrostaloasunnossakin, ettei hiljaista aikaa vuorokaudessa oikeastaan ole tai ettei wc-paperia saa vetää vessanpytystä.

Mielikuvituksellakin on rajansa.

Syksyn vaikutuksia

Olemme katselleet viime viikkoina kuvia Suomen vaihtelevista ja vaativista kevätkeleistä lumi- ja räntäsateineen. Täällä on puolestaan päässyt havainnoimaan syksyn vaikutuksia; niistähän kirjoitin jo blogissani muutama viikko sitten ensimmäisen kerran.

Lämpötila on pysytellyt päivisin vielä +25 asteen tuntumassa, mutta vaihtelu lämpötiloissa päivästä toiseen on melko suurta. Öiden viilentyminen tuntuu erityisesti aamuisin, kun on melkein koleaa. Päivät jatkavat lyhentymistään. Kesän pimeät lämpimät illat olivat tunnelmallisia, syksyn viileät pimeät illat eivät niinkään.

Ravintoloissa on iltaisin päällä lämmitys. Jos sellaista ei ole, ruokailijoilla on nähty viileimpinä iltoina ulkovaatteet päällä sisätiloissa (tuttua jo viime talvesta). Viime perjantaina meidät siirrettiin kesken illallisen ravintolassa toiseen pöytään ulko-ovesta puhaltaneen kylmyyden takia. (Kokeilimme uutta ravintolaa, jossa ei ollut lämmityslaitetta ja olimme pukeutuneet täkäläisiin nähden liian kevyisiin vaatteisiin.) Ravintolaterassit ovat tyhjillään, vaikka niissä olisi lasitus.

Syksyn vaikutukset huomaa muutenkin: moskiittojen määrä on vähentynyt tuntuvasti. Onneksi. Parvekkeellakin pystyy nyt istuskelemaan ilman, että sähköinen kärpäslätkä (moskiittogrilli kuten kielenopettajamme sanoo) on koko ajan käden ulottuvilla. Kesällä olin ilmeisesti moskiittojen suosikkiuhri kielikurssilla. Kotona puolestaan moskiitot hyökkäsivät kimppuuni aina öisin, kunnes hankimme makuuhuoneeseen toimivan ja tehokkaan hyttysansan. Jyriä ei ole täällä pistelty lainkaan, joskin työreissulla muualla Brasiliassa kylläkin.

Moskiittojen lisäksi myös esimerkiksi valtavan kokoiset perhoset ja sudenkorennot ovat hävinneet. Linnut sen sijaan ovat havainneet taloyhtiömme uima-altaan mainioksi kokoontumispaikaksi, kun asukkaat ovat siitä kaikonneet. Linnut myös aloittavat kailotuksensa aamuisin edelleen hyvin aikaisin, kun on vielä pimeää.

Joulujuhla brasilialaisittain

Jyrin työpaikan joulujuhla oli eilen. Juhlat pidettiin noin 40 kilometrin päässä Campinasista sijaitsevassa Americana-nimisessä kaupungissa. Juhlien kestoksi oli ilmoitettu klo 11-17. Juhlakutsussa painotettiin perhejuhlan luonnetta, lapsille oli tarjolla omaa ohjelmaakin, mm. kasvomaalausta ja taikatemppuja.

Juhlapaikalla oli iso, katettu alue ruokapöydille. Samassa tilassa soitti myös bändi heti kello 11 alkaen. Muusta ohjelmasta pitää mainita työnantajan joukkueiden keskinäinen jalkapalloturnaus, jonka loppuottelu pelattiin joulujuhlan aikana. Pelikenttä sijaitsi aivan katetun ruokailualueen vieressä.

Sääennuste oli sunnuntaiaamuun asti luvannut Americanaan koko päiväksi tauotonta vesisadetta ja ukkosta. Onneksi ennuste meni ihan kunnolla pieleen: aurinko paistoi koko ajan ja lämpötila huiteli kolmenkymmenen asteen tienoilla.

Jo pelkästään joulujuhlan puitteet olivat siis hyvin erilaiset kuin Suomessa. Juhlijoiden asut olivat tietysti myös erilaisia säästä ja kulttuurista johtuen; pääpaino oli rennossa pukeutumisessa. Toisaalta, etenkin naisilla, näkyi myös paljon tyylikästä ja vähän formaalimpaa pukeutumista.

Joulujuhlan ruokalista oli sekin melko eksoottinen suomalaiselle, sillä pääpaino oli grilliruuissa. Tarjolla oli erilaisia lihavartaita sekä grillattua juustoa. Lisukkeina oli salaatteja ja leipää sekä farofaa.  Näiden lisäksi oli juusto- ja lihapasteijoita ja täytettyjä leipiä. Jälkiruokavalikoima oli melko laaja: hattaraa, mehujäitä, makeita leivonnaisia sekä hedelmäsalaattia. Juomissa saattoi valita vettä, limsaa, olutta tai caipirinhaa.

En osaa sanoa, mikä hämmästytti eniten: suuri osanottajamäärä, katsojien ja pelaajien voimakas eläytyminen firman sisäisessä jalkapallo-ottelussa, grilliruoka joulujuhlissa vai tanssilattian pysyminen tyhjänä brasilialaisissa bileissä.

Yhden päivän takatalvi

Viime viikon loppupuolella lämpötila oli kolmenkymmenen plusasteen tuntumassa. Lauantaina ukkostikin sitten lähes koko päivän. Sunnuntai oli tasaisen harmaa ja sateinen, mutta melko lämmin.

Maanantaina tuli takatalvi.

Olimme seuranneet hieman hämmentyneenä sääkarttoja ja -ennusteita ja miettineet. voisiko lämpötilassa todella tapahtua tuollainen lasku. Pakko oli alkaa uskoa, kun maanantain kylmyydestä varoitettiin viikonloppuna etukäteen paikallismediassa.

Jo maanantain vastainen yö oli melko kylmä, lämpötila oli noin kymmenen astetta. Maanantaina päivän ylin lämpötila oli +16 astetta. Kotonakin huomasi helposti sään viilennneen. Hätäisimmät paikalliset olivat puolestaan jo sitä mieltä, että talvi tosiaan taitaa tulla takaisin.

Hätäily oli onneksi turhaa: tiistaina lämpötila oli +22. Ensi viikon sääennusteen mukaan kylmintä tulee olemaan keskiviikkona, vain +23.

 

Muuttokuorma saapui!

Blogi oli tauolla Suomen-reissumme ajan. Palasimme Campinasiin tiistai-iltana ja eilisaamuna saapui toukokuusta asti matkalla ollut muuttokuormammekin.

Reilut kuusi ja puoli vuotta sitten seisoin lumimyrskyssä Glomfjordissa kotimme ovella vastaanottamassa rekkalastillisen tavaroitamme. Minun oli vaikea ymmärtää muuttomiesten puhumaa norjaa ja heidän yhtä vaikea ymmärtää minun ruotsinkieltäni. Muuttolaatikoiden kantaminen asuntoon tuntui kestävän tuntikausia ja laatikoiden tyhjentäminen vei päiviä.

Nyt katselin parvekkeelta, kun muuttomiehet liki +30 asteen lämpötilassa nostelivat autosta muutaman muuttolaatikkomme. Muuttomiehet ja minä keskustelimme hyvin vähän portugaliksi ja hyvin paljon elekielellä. Muuttolaatikoiden purkaminen, tavaroiden kantaminen oikeisiin paikkoihin, aurinkotuoliemme kokoaminen sekä pahvilaatikoiden poisvienti sujui tästä huolimatta heiltä ongelmitta. Koko homma vei aikaa kolme varttia.      

Talven tullen

Talvinen Campinas ei ole näyttänyt viime aikoina lämpötiloiltaan eroavan kovin paljon kesäisestä Helsingistä. Tällä viikolla lämpimimpinä päivinä on ollut +27 astetta, eikä lämpötila öisinkään enää laske alle kymmeneen asteeseen.

Kesäkuun parin ensimmäisen viikon aikana talvi näkyi monella tavalla, mm. paikallisten pukeutumisessa, mainoksissa ja uutisissa. Kun päivälämpötila oli korkeimmillaan vain +18, vaatetukseen ilmestyivät talvisaappaat, nilkkurit, nahkatakit, toppatakit sekä isot ja muhkeat kaulahuivit. Ostoskeskuksella kaupoissa mainostettiin talvialennusmyyntejä ja vaateliikkeiden ikkunoissa oli enimmäkseen esillä talvivaatteita. Tv-uutisissa kerrottiin tai oikeastaan varoitettiin alueemme kylmistä öistä (kylmimmillään +5 astetta).

Talvisen sään epämiellyttävyyttä lisäävät talojen yksinkertaiset ikkunat, kosteus ja lämmityksen puute: Pari viikkoa sitten olimme syömässä läheisessä italialaisravintolassa. Ravintola oli täynnä ja kaikissa pöydissä ruokailijoilla olivat ulkotakit päällä.     

       

Myrsky Campinasissa

Ensimmäisen asuinviikkomme aikana Campinasissa on satanut joka päivä jossain vaiheessa. Parina päivänä on myös ukkostanut. Ukkosen jyrähtely on kuulunut kaukaisena, muutama salama on saattanut välähtää. Pahimmatkin sadekuurot ovat olleet tutunoloisia - kuin Suomessa.

Viime yönä heräsimme valtaisaan pauhuun, pamahduksiin ja kolkkoon kumahteluun: aamusta asti tänne ennustettu ukkosmyrsky oli saapunut. Salamat ja ukkosen jyrähdykset seurasivat toisiaan ilman taukoja. Liioittelematta kyse oli pahimmasta ukkosmyrskystä, jota olen koskaan joutunut kuuntelemaan tai päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä.

Ukkosen pauhua ja salamoiden sarjaa seurasi kaatosade. Kävimme parvekkeella katsomassa, miten taloyhtiön palmupuut taistelivat sateessa ja tuulessa.

Öinen myrsky meni ohi muutamassa tunnissa, mutta tämän päivän sääennusteen mukaan seuraava ukkosmyrsky on jo lähitunteina tulossa.

***
Uutinen Campinasin ja lähialueen myrskytuhoista