Suosittuja lisukkeita

Brasilialaiset syövät (kuten olen aiemmin kirjoittanut) hyvin usein lihaa. Papujen ja riisin lisäksi on eräitä muitakin yleisiä ja jo tutuksi tulleita lisukkeita:

Farofa (maniokkijauheos) Kaupoissa on tarjolla yleensä useiden eri valmistajien farofaa. Perusfarofan lisäksi on olemassa esimerkiksi valkosipulilla, sipulilla tai pekonilla höystettyjä versioita. Valmista farofaa voi kotona myös tuunata mm. lisäämällä mukaan paistetun kananmunan. Farofa vaikutti minusta aluksi vain omituiselta kuivalta jauholisukkeelta, mutta nyt sen koostumukseen on jo tottunut ja oppinut myös maustamaan ja tuunaamaan sitä juuri meille sopivaksi. Farofa on peruslisuke esimerkiksi grilliravintoloissa.

Palmunsydämet ovat toinen yleinen lisuke. Lähikaupassamme on myynnissä ainakin puolen tusinan eri tuottajan palmunsydämiä eri kokoisissa lasipurkeissa. Palmunsydämet ovat pitkiä, melko paksuja pötköjä. Buffetpöydässä olevat palmunsydämet saattavat joskus olla puumaisia, eivätkä kovin hyvän makuisia. Sen sijaan kaupasta ostetut, etikkaliemeen säilötyt palmunsydämet ovat aina maistuneet hyviltä. Olemme käyttäneet niitä lisukkeena sellaisenaan, mutta niitähän voisi myös käyttää esimerkiksi salaateissa.

Etikkasalaatti (salada vinagrete) löytyy yleensä aina grilliravintolan lisukepöydästä sekä monien muiden ravintoloiden annoksista lisukkeena. Salaatissa on hyvin pieneksi pilkottua sipulia, tomaattia ja paprikoita. Salaatinkastikkeessa on etikkaa, oliiviöljyä ja mausteita. Onnistuneimmillaan salaatti on mukavan etikkainen vastapaino esimerkiksi liharuualle. Huonoimmillaan salaatti maistuu lähinnä vettyneiltä vihanneksilta.

Puheliaita naapureita

Blogissa oli taas taukoa ensin reissaamisen ja sitten ärjyn flunssan vuoksi.

*****

Hissi on osoittautunut erityisesti viimeisen viikon aikana suosituksi keskustelupaikaksi taloyhtiön muiden asukkaiden kanssa. Ilmeisesti naamamme ovat tulleet pikkuhiljaa niin tutuiksi, että naapurien mielestä tervehdysten lisäksi myös small talk on paikallaan. Naamamme lisäksi meistä tiedetään jo paljon muutakin. Viime viikolla koimme hämmentävän hetken, kun muutamaa kerrosta ylempänä asuva naapurimme tiesi, missä kerroksessa me asumme. Epäilin Jyrille, että asuinkerroksemme tunnetaan taloyhtiössä ehkä ulkomaalaisten kerroksena – edelliset seinänaapurimme kun olivat Japanista. (Asia oli selvinnyt minulle, kun japanilaisrouva oli aloittanut kanssani keskustelun portugaliksi – hississä.)  

Taloyhtiössämme on jokaisen asunnon parvekkeelle tehty rakennusvaiheessa hiiligrilli. Parvekegrillin käytöstä pitää etukäteen ilmoittaa porttivahdille, joka käynnistää tuulettimen. Muutama viikko sitten porttivahti kertoi, että grillaaminen on kielletty, sillä tuuletin on rikki. Rikkinäinen tuuletin oli aiheuttanut jokaisella grillauskerralla meteliä yläkerran asuntoihin, juuri metelin ansiosta vika havaittiin. Korjausaikataulusta ei ollut tietoa – me olemme kuulemma ainoat asukkaat, jotka ylipäätään grillaavat!

Lauantaina tullessamme kaupasta Jyri kantoi hissiin ostamamme ison grillihiilisäkin. Samassa hississä matkustanut naishenkilö totesi ääneen meidän siis olevan se pariskunta, joka talossa grillaa. Hän myös halusi tietää, aiommeko taas grillata ja huomautti saman tien ilmeisen voitonriemuisena, ettei se olisi edes mahdollista rikkinäisen tuulettimen vuoksi. Meillä oli kuitenkin päivitettyä tietoa asiasta. Emme olisi edes lähteneet ostamaan grillihiiliä ja grillattavaa lauantaina, ellei porttivahti olisi kertonut, että tuuletin on nyt korjattu ja voimme taas grillata kuten ennenkin.

Kolme erikoista asiaa (lisää)

1. Asuintalossamme on 15 kerrosta ja kolmisenkymmentä asuntoa. Brasilialaiset ovat innokkaita grillaajia ja esimerkiksi kaikissa talomme asunnoissa on parvekkeilla hiiligrilli. Olemme ainoat asukkaat, jotka ovat käyttäneet omaa grilliään viimeisen vuoden ja neljän kuukauden aikana. Mahdollisesti olemme ainoat asukkaat, jotka koskaan ovat grillanneet tässä talossa.

2. Ravintoloiden uuden vuoden aaton juhlia on alettu jo mainostaa. Liput kehotetaan ostamaan ajoissa eli nyt.

3. Moottoritiellä on tietulleja, esimerkiksi Campinasin ja São Paulon välillä. Tietullimaksujen kuiteissa on taustapuolella ilmoituksia kadonneista ihmisistä, enimmäkseen lapsista. Ilmoituksissa on kadonneen nimi, kuva, ikä katoamishetkellä, tieto katoamisajankohdasta (joskus vain vuoden tarkkuudella) ja kotipaikasta. Jos katoamisesta on pidempi aika, kadonneen kuva on vanhennettu vastaamaan suunnilleen tämänhetkistä ikää.

Erilainen joulu

Otsikko vertaa ensimmäistä Brasiliassa viettämäämme joulua aiempiin ja tiivistää olennaisen.

Heräsimme aamulla katsomaan joulurauhan julistusta Turusta. Hieman ennen puoltapäivää pakkasimme varustekassin kuin olisimme olleet lähdössä rannalle: auringonsuojavoiteet, juomaa, lukemista, isot pyyhkeet, aurinkolasit jne. Varustekassin kanssa asetuimme taloyhtiön uima-altaan äärelle. Auringonpaiste oli erittäin polttavan tuntuista ja pulahtelu uima-altaassa mukavan vilvoittavaa.

Jouluruuaksi valmistimme parvekegrillissä picanhaa ja sen seuraksi uunijuureksia (porkkanaa ja punajuurta - sen lähemmäksi rosollia ei täällä päässyt!). Jälkiruokana oli juustoja ja huikean makeita tuoreita viikunoita.

Erilaisen ruuan ja jouluun kuuluviksi miellettyjen makeisten puuttumisen lisäksi monet muutkin asiat poikkesivat aiemmista jouluista: Aattona oli aamusta asti hyvin lämmintä, eikä paikallisilta kanavilta tullut meille tuttua jouluohjelmaa.

Oli myös tuttuja asioita: Kuuntelimme ruuanlaiton taustalla joulumusiikkia, ruokapöydällä oli joulutähti ja pari joulukoristetta.  Ilman skypetystä perinteistä joulua viettäneen suvun kanssa aatto olisi ollut musiikista ja koristeista huolimatta vain tavallinen lauantaipäivä muiden joukossa.    

Joulujuhla brasilialaisittain

Jyrin työpaikan joulujuhla oli eilen. Juhlat pidettiin noin 40 kilometrin päässä Campinasista sijaitsevassa Americana-nimisessä kaupungissa. Juhlien kestoksi oli ilmoitettu klo 11-17. Juhlakutsussa painotettiin perhejuhlan luonnetta, lapsille oli tarjolla omaa ohjelmaakin, mm. kasvomaalausta ja taikatemppuja.

Juhlapaikalla oli iso, katettu alue ruokapöydille. Samassa tilassa soitti myös bändi heti kello 11 alkaen. Muusta ohjelmasta pitää mainita työnantajan joukkueiden keskinäinen jalkapalloturnaus, jonka loppuottelu pelattiin joulujuhlan aikana. Pelikenttä sijaitsi aivan katetun ruokailualueen vieressä.

Sääennuste oli sunnuntaiaamuun asti luvannut Americanaan koko päiväksi tauotonta vesisadetta ja ukkosta. Onneksi ennuste meni ihan kunnolla pieleen: aurinko paistoi koko ajan ja lämpötila huiteli kolmenkymmenen asteen tienoilla.

Jo pelkästään joulujuhlan puitteet olivat siis hyvin erilaiset kuin Suomessa. Juhlijoiden asut olivat tietysti myös erilaisia säästä ja kulttuurista johtuen; pääpaino oli rennossa pukeutumisessa. Toisaalta, etenkin naisilla, näkyi myös paljon tyylikästä ja vähän formaalimpaa pukeutumista.

Joulujuhlan ruokalista oli sekin melko eksoottinen suomalaiselle, sillä pääpaino oli grilliruuissa. Tarjolla oli erilaisia lihavartaita sekä grillattua juustoa. Lisukkeina oli salaatteja ja leipää sekä farofaa.  Näiden lisäksi oli juusto- ja lihapasteijoita ja täytettyjä leipiä. Jälkiruokavalikoima oli melko laaja: hattaraa, mehujäitä, makeita leivonnaisia sekä hedelmäsalaattia. Juomissa saattoi valita vettä, limsaa, olutta tai caipirinhaa.

En osaa sanoa, mikä hämmästytti eniten: suuri osanottajamäärä, katsojien ja pelaajien voimakas eläytyminen firman sisäisessä jalkapallo-ottelussa, grilliruoka joulujuhlissa vai tanssilattian pysyminen tyhjänä brasilialaisissa bileissä.

Grillibrunssi

Brasiliassa grillaus (churrasco) on erittäin suosittua, esimerkiksi kummassakin melko pienessä lähikaupassamme on runsaasti grillaamiseen liittyviä tarvikkeita valikoimissa. Asuintalossamme, kuten monissa lähitaloissakin, on jokaiselle parvekkeelle rakennusvaiheessa tehty grilli. Lisäksi taloyhtiöillä on erillinen, yhteinen isompi grillauspaikka.

Jos kotigrillaaminen ei kiinnosta tai onnistu, voi mennä syömään grilliravintolaan (churrascaria). Helmikuisella tutustumisreissullamme paikallisoppaamme halusi tutustuttaa meidät tähän tärkeään osaan brasilialaista kulttuuria. Grilliravintolassa tarjoilijat kiertävät pöytiä ja tuovat grillistä lihaa. Ruokailija voi määrittää pöydässä olevalla liikennevalolla, haluaako hän lisää vai jättääkö hän kierroksen tai pari väliin. Kierroksilla on tarjolla erilaista lihaa: lammasta, nautaa, possua, kanaa. Lihan lisukkeet on yleensä mahdollista valita itse noutopöydästä. Helmikuussa churrascariasta jäi mieleen erityisesti ruuan tolkuton määrä!

Grillaus on myös suosittua vapaa-ajan vietettä perhe- ja kaveriporukoissa. Viime lauantaina meidät kutsuttiin Jyrin työkaverin luokse grillaamaan. Koska työkaveri asuu São Carlosissa lähes 150 kilometrin päässä Campinasista, meidät kutsuttiin tarkemmin ottaen grillibrunssille. 

Meitä oli pöydän ääressä kuusi ruokailijaa, mutta ruokaa oli varmaankin varattu usealle kymmenelle – ruokaa oli siis valtavasti. Lihojen valmistuessa grillissä oli tarjolla runsas alkupalakattaus: juustoa, leikkeleitä, suolakeksejä ja leipää sekä monenlaisia levitteitä.

Grillistä saatiin erilaisia lihoja ja makkaroita. Niiden seurana oli salaattia, riisiä, papuja ja maniokkia. Salaatti ja maniokki ovat yleisiä grilliruokien lisukkeita, riisiä ja papuja syödään puolestaan kuulemma joka päivä aterioilla kotona tai töissä. Jälkiruuaksi oli grillattua ananasta, tuoreita hedelmiä sekä leivonnaisia. Ja tietysti ihan lopuksi hyvää brasilialaista kahvia. Churrascon juomana suositaan yleensä olutta (myös viiniä ja caipirinhaa kuulemani mukaan) mutta tällä kertaa joimme vastapuristettua appelsiinimehua sekä vettä.

Vähän kehnompien säiden jälkeen lauantai olikin mitä mainioin päivä ulkona istuskeluun ja grillaukseen: oli aurinkoista ja lämpötila yli kolmekymmentä astetta. Brunssi venähti nelituntiseksi. Grillaamisen ja syömisen lomassa puhuimme monista asioista: säästä, Suomesta, Brasiliasta, ruuista ja ruuanlaitosta, koulutuksesta ja työstä, harrastuksista. Suurin jännityksen aiheeni grillibrunssiin liittyen oli etukäteen ollut oma erittäin puutteellinen portugalin kielen osaamiseni. Portugali-englanti -seoksella pysyi kuitenkin hyvin mukana keskustelussa.