Kortti käy

Campinasissa käy kortti maksuvälineenä ihan joka paikassa: torilla, supermarketissa, kirjakaupoissa, ravintoloissa, mehukioskeissa, parkkimittareissa jne. Useimmiten hyväksyttävä korttivalikoima on myös varsin runsas, vain erittäin harvoissa paikoissa hyväksytään ainoastaan 1-2 luottokorttia. Alkuunsa kyselimme esimerkiksi ravintoloissa korttien hyväksymisestä. Tutuiksi tulleissa lähiravintoloissa ei siihen ole enää tarvetta, uusissa paikoissa sen sijaan kysymme sitä edelleenkin.

Lähes joka kaupassa on kassan lähettyvillä isompi tai pienempi kyltti, jossa kerrotaan, ettei shekkejä enää hyväksytä maksuvälineenä. Samainen teksti löytyy yleensä myös ravintoloiden ruokalistoista tai ravintoloiden sivuilta.

Kun kirjoitin tuossa alussa, että kortti käy maksuvälineenä Campinasissa ihan joka paikassa, liioittelin hieman. Ainakin pari lähialueen ravintolaa hyväksyy maksuvälineeksi vain pelkän käteisen. Toinen em. ravintoloista on hyvin korkealla paikallisella gourmet-ravintoloiden listalla. Ravintolan valitseman maksupolitiikan vuoksi emme ole siellä käyneet. Myöskään kaupunginorkesterin konserttilippuja ei voi maksaa kuin käteisellä. Lippukioskissa olevat työntekijät eivät myöskään useimmiten peittele harmistustaan, jos heidän mielestään vaihtorahaa on vaikea antaa asiakkaalle. Korttien hyväksyminen poistaisi toki tietysti senkin harmistuksen.

Makeaa elämää

Brasiliassa (ts. ainakin Campinasissa) pidetään ylimakeasta ruuasta ja juomasta: Jälkiruuat (etenkin leivonnaiset) ovat liki äitelän makeita. Kahvia tilatessa saa puolestaan aina sokerin lisäksi ison valikoiman erilaisia keinotekoisia makeutusaineita. 

Ravintoloista, baareista ja eri puolilla kaupunkia, esimerkiksi puistoissa, olevista mehukojuista saa mehupuristimella tuoreista hedelmistä odotellessa tehtyjä mainioita mehuja. Mehuvaihtoehtoja on yleensä tarjolla lukuisia: yhden hedelmän versiosta (esim. ananas), sekoituksiin (esim. ananas-appelsiini) tai yrteillä maustettuihin versioihin (esim. ananas+inkivääri). Pyydettäessä mehuihin voidaan myös lisätä esim. maitoa tai jugurttia. Pyytämättä mehuihin lämätään tuntuvasti sokeria. Nyt osaan jo onneksi kertoa tilatessa, etten halua mukaan sokeria. (Olen tosin kuullut, että joissain paikoissa ilman sokeria tilattuun juomaan lisätään keinotekoista makeutusainetta...). 

Suurin yllätys tähän mennessä sokeroitujen juomien osalta tuli kuitenkin koettua melkein heti tänne muutettuamme: olimme autovuokraamossa ja vuoromme odotteluun kului melko pitkä aika. Ystävällinen työntekijä ehdotti, että ottaisimme odotellessa kahvia termoksesta. Kahvi oli hyvää, niinkuin täällä yleensäkin, mutta myös sokeroitua. Myöhemmin olen Jyrin kautta oppinut, että yleisesti Brasiliassa kahvia tarjottaessa esimerkiksi työpaikoilla, voi yhdessä termoksessa olla valmiiksi sokeroitua kahvia ja toisessa sokeroimatonta. Autovuokraamossa oli ainoastaan yksi termos, joten tarjolla oli vain valmiiksi sokeroitua kahvia. Sitä suositumpaa vaihtoehtoa siis.