Lauantailounaalla

Olemme lähes koko täällä asumisen ajan pitäneet tapana käydä perjantai-iltaisin syömässä jossain lähiravintolassa. Lauantaisin ja sunnuntaisin olemme satsanneet ruuanlaittoon kotona. Ravintolalounailla olemme käyneet hyvin, hyvin harvoin viikonloppuisin.

Valtaosa kotimme lähellä olevista ravintoloista on avoinna lounasaikaan arkisin, osa myös viikonloppuisin. Monessa lähiravintolassa on lounaalla päivittäin vaihtuva lista arkisin. Lounashintaan sisältyy alkuruoka (esimerkiksi salaatti/keitto), pääruoka (liha/kasvis; risotto/pasta) ja jälkiruoka (hedelmäsalaatti/leivonnainen). Eräissä ravintoloissa lounaslistalla on itse asiassa kiinnostavampia vaihtoehtoja kuin illallisella! Joissain ravintoloissa on lounasaikaan tarjolla vain buffet tai illallislista supistettuna.

Eilen meidän oli tarkoitus mennä lauantailounaalla syömään feijoadaa, jota on tarjolla lounaalla yleensä keskiviikkoisin ja lauantaisin. Jotkut ravintolat pitävät tätä brasilialaista ruokalajia listoillaan syksyisin ja talvisin, toiset ympäri vuoden. Tiesimme muutaman sadan metrin päässä kodistamme olevan ravintolan, jossa feijoadaa olisi mahdollista vielä näin keväälläkin saada. Ravintola on käytännössä valtava terassi, seinät ovat auki joka suuntaan.

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, täällä on ollut hyvin lämmin ja kuiva lopputalvi/alkukevät. Tälle viikolle sääennusteessa oli merkattuna joka päivälle sadetta, mutta ennuste toteutui vasta perjantaina ja lauantaina. Perjantai-iltana ukkonen toi tullessaan hurjan sateen ja sai lähikadut nopeasti –onneksi vain hetkellisesti – tulvimaan. Lauantaina jatkui epävakainen ja viileä sää (alle +20!) ja juuri, kun lähdimme kotoa valitsemaamme lounasravintolaan, alkoi sataa. Ajatus ruokailusta terassilla viileänkosteassa säässä ei suoraan sanoen ollut kovin houkuttava.  

Päädyimme meitä lähinnä sijaitsevaan italialaisravintolaan lounaalle. Ravintola aloitti viikonloppulounaat vasta muutama kuukausi sitten, mutta ne ovat ilmeisen suosittuja. Eilen lounasajan loppupuolellakin asiakkaita tuli tasaisena virtana; pöydät ehtivät olla tyhjinä vain siivoamisen ajan. Arkisin tämän ravintolan lounaslista tarjoaa iltaa kiinnostavampia vaihtoehtoja, viikonloppuisin lounaalla olikin sama lista kuin iltaisin! Ruoka oli kuitenkin onneksi yhtä laadukasta kuin ennenkin.

Odottelemme ilmojen pysyvämpää lämpenemistä ja kaunista lauantaipäivää ennen kuin yritämme seuraavan kerran käydä syömässä feijoadaa. (Tänään sunnuntaina on tietystikin hieno, aurinkoinen sää ja lämpötila +24, päivän ylimmäksi luvassa +27. Kävin äsken uimassa taloyhtiön ulkoaltaassa. Porttivahdin oli vaikea uskoa, että joku haluaisi uida näin kylmällä…)

Pöydän alle lounaalla

Kokeilimme eilen lauantaina paikallisten tapaa viettää viikonloppua: ajelimme ostarille, teimme ostoksia ja menimme lounaalle. Lounasaika oli loppupuolella, mutta ravintolassa oli vielä sen verran paljon asiakkaita, että pöytää joutui odottamaan hetken. Saimme ikkunapöydän, joskin ikkuna oli ostoskeskuksen käytävälle.

Olimme juuri saaneet ruuat eteemme ja olin ehtinyt maistaa salaattiannostani.

- Mitä nyt tapahtuu? kysyi Jyri normaalia kovemmalla äänellä ja nousi samalla puolittain seisomaan.

Katsoin takanani olevasta ikkunasta. Näky oli tuttu monista rakeisista ja hieman epätarkoista uutisvideoista tai vaikka elokuvista: Käytävän leveydeltä tuli juoksemalla kymmeniä ellei satoja kauhistuneilta näyttäviä ihmisiä.

Hetkessä ehti ajatella kaikenlaista ja melko paljon. Muut ravintola-asiakkaat olivat alkaneet nousta seisomaan ja tuijottamaan juoksevia ihmisiä, joista osa oli jo ehtinyt ravintolaan asti. Kun vielä isompi ryhmä ihmisiä pamahti sisään ravintolaan, ruokailijat alkoivat painua lattiatasoon.

Näky oli aivan uskomaton. Kaikki tapahtui todella nopeasti ja hitaasti yhtäaikaa: kuin aiemmin harjoiteltuna ruokailijat joko menivät pöytien alle tai istuivat lattialle mahdollisimman kumaraan. Yksi pikkulapsi alkoi itkeä.

Pikkuhiljaa tilanne alkoi palautua normaaliksi. Ihmiset alkoivat nousta ylös lattialta ja ravintolaan tunkeneet käytäväjuoksijat rupesivat poistumaan. Hötäkässä oli kaatunut yksi ruokapöytä, tarjoilija tuli paikalle siivousvälineiden kanssa.

Mekin nousimme takaisin pöytämme ääreen, mutta ruokahalu oli mennyttä. Äkillisen paniikin aiheuttama tärinä ei myöskään helpottanut aivan heti. Viereisessä pöydässä yksinään ruokaillut naishenkilö yritti jutustella kanssamme portugaliksi, mutta englanninkielinen vastauksemme vaiensi hänet. Kun naisen lasku tuotiin, hän keskusteli tarjoilijan kanssa pidempään ja mitä ilmeisimmin äkillisestä paniikista. Tarjoilijan lähdettyä nainen kertoi meille englanniksi, että tilanne oli lähtenyt liikkelle hampurilaisravintolassa poksahtaneesta ilmapallosta. Tieto saattoi kuitenkin olla huhua. Ainakin paikallisuutisen mukaan kyse oli muusta.