Venäläisiä klassikkonäytelmiä ja rocktribuutteja

Campinasissa ostoskeskuksista löytyy kauppojen lisäksi myös elokuvateatterit sekä teatteri. Teatterissa on konsertteja että näytelmäesityksiä. Esityksestä riippuen lippuja voi saada jopa puoleen hintaan kauppaketjujen kanta-asiakaskorteilla ja/tai teleoperaattorien kautta. Joskus tällaiset aleilmoitukset tulevat hyvissä ajoin, joskus kyse on viime hetken tarjouksista. 

Teatteriohjelmisto vaihtelee päivästä ja viikosta toiseen. Yksittäisestä näytelmästä on yleensä korkeintaan pari esitystä. Näytelmien kirjo ulottuu venäläisistä klassikoista brasilialaisiin lastennäytelmiin, musikaaleista monologeihin. 

Konserttiohjelmistossa painottuvat tribuuttiesiintyjät. Ohjelmistossa on ollut tribuutteja mm. Beatlesille, Whitney Houstonille, Queenille ja Michael Jacksonille. Campinas sijaitsee sen verran lähellä São Pauloa, että lähes poikkeuksetta nimekkäät kansainväliset ja brasilialaiset musiikkitähdet eivät esiinny täällä joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. (Juuri ennen muuttoamme Campinasissa esiintyi Cal Gosta ja heti muuttomme jälkeen Seu Jorge.)

Teatteri- ja musiikkiesityksiä on säännöllisesti tarjolla myös Campinasin kulttuuriasemalla  Joulun alla siellä esitetään mm. joulupukkimusikaalia!

Campinasin tapahtumatarjonta 

Elämää ostareilla

Campinasissa on useampi ostoskeskus, suurimmat niistä ovat Iguatemi ja Dom Pedro. Ostoskeskukset ovat tietysti samantyyppisiä eri puolilla maailmaa, niiden keskeinen idea sisältyy jo termiin itseensä.

Campinasissa (sekä lyhyiden Sao Paulo - ja Port Alegre -kokemusten pohjalta) vaikuttaa siltä, että ostoskeskus on paikka, johon etenkin viikonloppuna tullaan viettämään pitkiä aikoja; kokonaisia päiviä. Ostoskeskukset ovat avoinna lähes joka päivä, ympäri vuoden (joulunpyhät eivät olleet poikkeus).

Ostosten ohessa voi käydä syömässä; ravintoloita ja kahviloita on paljon. Tarjontaa pääsee helposti vertailemaan ravintolakerrosta kiertämällä, kansainväliset ravintolaketjut ja brasilialaiset yrittäjät ovat vieri vieressä. Myös ravintoloiden asiakaspaikat muodostavat ison yhtenäisen alueen ilman erottavia väliseiniä tms.

Ruokailun ja ostosten lisäksi ostoskeskukset tarjoavat kulttuuria: elokuvien lisäksi mm. teatteriesityksiä ja konsertteja sekä monenlaisia ilmaistapahtumia. Esimerkiksi parisen viikkoa sitten klassisen musiikin ilmaiskonsertti veti ostoskeskuksen niin täyteen, että osa yleisöstä seurasi tapahtumia parkkipaikalla isoilta valkokankailta.

Ostoskeskuksissa näkyy sama kehitys kuin Campinasissa muuallakin: tiloja laajennetaan, kauppoja suljetaan, uusia avataan. Kun kävimme tauon jälkeen viimeksi Iguatemissa, se tuntui muuttuneen jo yhden kuukauden aikana hyvin paljon.

”Kristiina on paljon helpompi nimi kuin Jyri”

Kahvinkeittimemme hajosi pari kuukautta sitten. Uuden kahvinkeittimen ostaminen oli melkoisen hiostavaa puuhaa, vaikka olimme etukäteen selvittäneet haluamamme keittimen mallin, hinnan ja ostopaikan.

Etukäteisvalmistautuminen osoittautui riittämättömäksi.

Myyjä esitti lukuisia kysymyksiä, joista osa liittyi valitsemaamme keitinmalliin (emmekö todellakaan edes harkitsisi jotain toista mallia?) ja ylipäätään tämän merkin keittimiin (ovatko ne entuudestaan tuttuja?). Osa kysymyksistä liittyi puolestaan meihin: mistä olemme (tönkköportugali paljasti ulkomaalaisuuden), minkä nimisiä olemme, miksi asumme Brasiliassa. Loput kysymyksistä liittyivät mm. maksutapaan.

Myyjä oli koko ajan hyvin ystävällinen ja toisteli kysymyksiään tarvittaessa. Hän myös hidasti puhenopeuttaan, jotta ymmärtäisimme paremmin. Ostotapahtuma oli meidän osaltamme jo voiton puolella, kun myyjä kysyi, haluaisimmeko liittyä kanta-asiakkaiksi. Siitä alkoivat myyjän vaikeudet.

Jyrin tietojen kirjaaminen kanta-asiakasjärjestelmään osoittautui melko mahdottomaksi. Ensin Jyri tavasi nimensä. Vaikka kirjaimet tuli lueteltua oikein, myyjä ei ilmeisesti uskonut, että jonkun etunimi voisi olla oikeasti Jyri. Lopulta nimi saatiin oikein, kun myyjä tarkisti nimen oikeinkirjoituksen Jyrin henkilökortista. Ilmeisesti hermostuneena sähläämisestään nimen kanssa myyjä ei saanut postinumeroamme mitenkään järjestelmään. Jyri kirjoitti postinumeron paperille, eikä sekään auttanut. Myyjä unohti ilmeisesti jonkin numeron litaniasta, eikä järjestelmä päästänyt etenemään. Lopulta myyjä haki paikalle toisen myyjän, joka onnistui ensimmäisellä yrittämällä saamaan postinumeron oikein.

Varmaankin sekä myyjä että me olimme hyvin yhtä helpottuneita, kun maksu oli hoidettu ja kahvinkeitin ojennettu meille ja lähdimme pois.

Kävimme eilen ostamassa kahvinappeja samassa kaupassa – ja päädyimme saman myyjän asiakkaiksi. Jyrin kanta-asiakaskortti luettiin ostoksen yhteydessä.

- Kristiina on paljon helpompi nimi kuin Jyri, sanoi myyjä ja viittasi kädellään minuun.

Hämmästyttävää ei niinkään ollut se, että osasin sanoa portugaliksi olevani samaa mieltä. Hämmästyttävää oli se, että myyjä oli kuullut nimeni kertaalleen pari kuukautta sitten ja muisti sen edelleen.

Elokuvissa

Päätimme käydä lauantaina elokuvissa. Etsin etukäteen leffateatterin verkkosivuilta tiedon elokuvista, esitysajoista ja tietysti tärkeimmästä eli onko elokuva dubattu vai tekstitetty. Päädyimme Woody Allenin uusimpaan, joka meni lauantaina klo 15.30.

Asioimiseen on oppinut täällä varamaan aikaa. Suurin syy on tietysti kielitaidottomus, jonka vuoksi yksinkertaisestakin ostostapahtumasta kehkeytyy helposti hyvin haasteellinen. Lähdimme siis hyvissä ajoin ostoskeskukseen, jossa leffateatteri sijaitsee. Ajatuksena oli ensin käydä ostamassa leffaliput, sen jälkeen tehdä muita ostoksia ja ehkä käydä myös kevyellä lounaalla. 

Lippukassajono oli melko pitkä, mutta eteni sangen sujuvasti. Ennenkuin vuoromme tuli, olimme ehtineet nähdä Cafe Societyn esityssalin numeron monitoreista. Monitoreissa ei valitettavasti ollut tietoa siitä, kuinka monta paikkaa oli jäljellä.

Kun vuoromme tuli, tervehdin lippumyyjää ja kerroin portugaliksi, mihin esitykseen haluamme kaksi lippua. Myyjä vastasi pitkällä repliikillä, josta tunnistin ainoastaan kieltosanan (não). Myyntitapahtuma ei edennyt sen jälkeen lainkaan. Myyjä tuijotti meitä ja me myyjää. Jyri yritti uudestaan lipputilaustamme portugaliksi ja myyjä vastasi uudestaan pitkällä repliikillä. Olin tunnistavinani kieltosanan lisäksi toisenkin sanan (aqui = täällä). Myyjä ei puhunut sanaakaan englantia. Hän yritti saada apua toisilta lipunmyyjiltä, mutta kaikki olivat varattuja. Olimme aikeissa luovuttaa.

- Do you need help? Is there a problem? kysyi takanmme lippujonossa ollut brasilialainen nainen, joka nyt oli tullut lähemmäksi meitä.

Kerroimme, ettemme ymmärtäneet, miksei lipunosto onnistu.

Tulkiksemme ryhtynyt nainen sai hyvin nopeasti selville, mistä oli kyse. Vaikka Cafe Society näkyi tämän leffateatterin monitoreissa kohdassa sali 10, tuo sali sijaitsi itse asiassa toisessa paikassa, kauppakeskuksen uudemmassa osassa. Liput olisi voitu kyllä ostaa tästäkin, mutta lipunmyyjä oli yrittänyt saada meidät ymmärtämään, ettei näytös olisi missään näistä saleista. Olimme kyllä siis ymmärtäneet kaksi avainsanaa (ei; täällä). 

Tulkkimme oli liikkeellä tyttärensä ja miehensä kanssa. (He olivat menossa katsomaan Lemmikkien salaista elämää.) Tulkki ehdotti, että he voisivat opastaa meidät oikeaan paikkaan ostettuaan ensin itse  liput. Kun perhe oli saanut lippunsa, kättelimme toisiamme. Sen jälkeen kävelimme perheen kanssa pitkin kauppakeskuksen käytäviä ja nousimme lopulta yhden kerroksen ylöspäin oikeaan paikkaan. (Vaikka naishenkilö oli kertonut, että heillä oli tieto salin sijainnista, hekin joutuivat matkan varrella kerran varmistamaan sijainnin eräältä kauppakeskuksen työntekijältä.)  Kävellessämme ehdimme jutella niitä-näitä, mm. portugalin kielen vaikeudesta. 

Päästyämme perille oikeaan elokuvateatteriin perhe vielä jäi varmistamaan, että saimme liput ostettua. Lopuksi taas kättelimme. Me kiittelimme vuolaasti avusta ja kaikki toivottivat toisilleen hyvää päivänjatkoa. Perheen poistuttua jo näköpiiristä seisoskelimme Jyrin kanssa vielä hetken lievästi hämmästyneinä elokuvateatterin aulassa.      

Pöydän alle lounaalla

Kokeilimme eilen lauantaina paikallisten tapaa viettää viikonloppua: ajelimme ostarille, teimme ostoksia ja menimme lounaalle. Lounasaika oli loppupuolella, mutta ravintolassa oli vielä sen verran paljon asiakkaita, että pöytää joutui odottamaan hetken. Saimme ikkunapöydän, joskin ikkuna oli ostoskeskuksen käytävälle.

Olimme juuri saaneet ruuat eteemme ja olin ehtinyt maistaa salaattiannostani.

- Mitä nyt tapahtuu? kysyi Jyri normaalia kovemmalla äänellä ja nousi samalla puolittain seisomaan.

Katsoin takanani olevasta ikkunasta. Näky oli tuttu monista rakeisista ja hieman epätarkoista uutisvideoista tai vaikka elokuvista: Käytävän leveydeltä tuli juoksemalla kymmeniä ellei satoja kauhistuneilta näyttäviä ihmisiä.

Hetkessä ehti ajatella kaikenlaista ja melko paljon. Muut ravintola-asiakkaat olivat alkaneet nousta seisomaan ja tuijottamaan juoksevia ihmisiä, joista osa oli jo ehtinyt ravintolaan asti. Kun vielä isompi ryhmä ihmisiä pamahti sisään ravintolaan, ruokailijat alkoivat painua lattiatasoon.

Näky oli aivan uskomaton. Kaikki tapahtui todella nopeasti ja hitaasti yhtäaikaa: kuin aiemmin harjoiteltuna ruokailijat joko menivät pöytien alle tai istuivat lattialle mahdollisimman kumaraan. Yksi pikkulapsi alkoi itkeä.

Pikkuhiljaa tilanne alkoi palautua normaaliksi. Ihmiset alkoivat nousta ylös lattialta ja ravintolaan tunkeneet käytäväjuoksijat rupesivat poistumaan. Hötäkässä oli kaatunut yksi ruokapöytä, tarjoilija tuli paikalle siivousvälineiden kanssa.

Mekin nousimme takaisin pöytämme ääreen, mutta ruokahalu oli mennyttä. Äkillisen paniikin aiheuttama tärinä ei myöskään helpottanut aivan heti. Viereisessä pöydässä yksinään ruokaillut naishenkilö yritti jutustella kanssamme portugaliksi, mutta englanninkielinen vastauksemme vaiensi hänet. Kun naisen lasku tuotiin, hän keskusteli tarjoilijan kanssa pidempään ja mitä ilmeisimmin äkillisestä paniikista. Tarjoilijan lähdettyä nainen kertoi meille englanniksi, että tilanne oli lähtenyt liikkelle hampurilaisravintolassa poksahtaneesta ilmapallosta. Tieto saattoi kuitenkin olla huhua. Ainakin paikallisuutisen mukaan kyse oli muusta.